Laaja äänioppikirjatutkimus: 95% kokee hyötyvänsä äänikirjoista

Itä-Suomen yliopisto toteutti Celian tilauksesta ensimmäisen laajan äänioppikirjojen käyttöä koskevan tutkimuksen Suomessa. Tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti yleisin syy käyttää äänikirjoja on lukivaikeus. 95% vastanneista koki äänikirjoista olevan hyötyä. Toisaalta juuri tyytymättömimmät käyttäjät olivat lukivaikeuksisia.

Tutkimuksessa lähetettiin kyselylomake Celian äänioppikirjoja käyttäneille peruskoulun 1.-9.-luokkalaisille, heidän vanhemmilleen sekä opettajille, joilla oli kokemusta äänikirjoista. Lisäksi koululaisia ja opettajia haastateltiin.

Lukivaikeus yleisin syy käyttää äänioppikirjoja

Äänikirjoja on alettu laajemmin markkinoida oppimisvaikeuksisille oppilaille vasta vuonna 2008. Kuitenkin yleisin syy käyttää äänioppikirjoja liittyi oppimisvaikeuksiin (84%) eli lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin, muihin kielellisiin vaikeuksiin ja muihin oppimisvaikeuksiin, esimerkiksi tarkkaavaisuuteen. Tästä ryhmästä lukivaikeuksisten osuus oli suurin. Käyttäjistä 13% oli näkövammaisia tai heillä oli heikentynyt näkö. Alle 4% ilmoitti käytön syyksi ”muut syyt” (kehitysvamma tai lihassairaus).

Opiskelu itsenäisempää ja tehokkaampaa

Tutkimuksen perusteella 95% äänioppikirjoja käyttäneistä koki, että äänikirjoista on hyötyä. Oppilaat kertoivat oppivansa paremmin kuuntelemalla ja ymmärtävänsä lukemaansa paremmin kuin ennen. He kertoivat pystyvänsä lukemaan paremmin ilman ulkopuolista apua. Äänikirjojen käyttö auttoi oppilaita lukemaan nopeammin ja keskittymään luettuun paremmin. Osa vanhemmista mainitsi äänikirjojen vapauttaneen heidät lukemasta lapsilleen läksykappaleet. Tutkimuksessa korostuikin äänikirjojen käyttö kokeisiin valmistautumisessa.

Hyötyä reaaliaineissa

Eniten hyötyä äänikirjoista koettiin olevan reaaliaineiden opiskelussa. Yli puolet käyttäjistä käytti äänikirjaa yhdessä painetun kirjan kanssa. Lukivaikeuksiset käyttäjät lukivat kirjoja muita useammin tietokoneelta, eivät erillisellä kuuntelulaitteella.

Käyttöapua kotoa, harvemmin koululta

Yleisimmin äänikirjoja käytettiin kotona. Tutkimuksessa korostui oppilaan kodin antama tuki äänikirjan käyttöön ja vanhempien atk-taidot. Ilman tukea äänikirjan käyttö oli jäänyt vähäiseksi. Yleisimmin käyttöapu tulee juuri kotoa, vain harvemmin suoraan opettajalta.

Havaintokanavat ja äänikirjat

Opettajat puolestaan toivoivat enemmän ohjausta äänikirjojen ominaisuuksista kouluille. Opettajien vastauksissa korostuivat myös havaintokanavat äänikirjan käytössä. Todettiin, että kaikkia ei palvele pelkkä kuuntelu. Visuaalinen oppija seuraa samalla tekstiä kirjasta. Kinesteettinen oppija voisi yhdistää kuunteluun liikkeen ja lukea esimerkiksi lenkillä.

Haasteena kirjan rakenne, tekniset vaikeudet ja lukuääni

Haasteina koettiin tekniset vaikeudet äänikirjojen käytössä, erityisesti oikean paikan löytyminen kirjassa, ja leimautumisen ja erottumisen pelko. Tyytymättömyyttä herätti myös liian paljon tekstiin eläytyvä lukuääni. Tyytymättömimpiä olivat lukivaikeuksiset käyttäjät.

Äänikirjoista kuullaan usein lukijärjestöiltä

Parannuksia toivottiin paitsi äänioppikirjojen rakenteeseen ja ominaisuuksiin, myös käytön ohjeistukseen ja viestintään äänioppikirjojen olemassa olosta. Äänioppikirjoista käyttäjät eivät yleisimmin kuulleet koulusta tai Celialta, vaan vastauksissa nousi esille ”muu taho”. Muuna tahona mainittiin Helsingin seudun erilaiset oppijat.

Tutkimus: Milka Kuismanen ja Leena Holopainen: Daisy-äänioppikirjat opiskelun tukena. Selvitys äänioppikirjojen käytöstä ja mahdollisuuksista perusopetuksen oppilaiden opetuksessa Suomessa, Itä-Suomen ylipisto, 2013

(LukSitko 1/2014)